27.8.2016

Lauantai-illan pikapiirtelyt

Illalla pitkästä aikaa nappasin piirtopöytäni pöytälaatikosta. En sillä hetkellä keksinyt mitään muutakaan piirrettävää, joten...

Cain

Benjamin

 Siskoni leopardigekko, Lilian

Toinen siskoni leopardigekko, Selene

Tällaisten hyvin pelkistettyjen musta-valkoisten ääriviivapiirrosten teko, joissa ei keskity pieniin yksityiskohtiin niin paljoa, on ihanan rentouttavaa ja mukavan nopeaa. Etenkin kun ottaa vähän mallia kuvasta, ei tarvitse muuta kuin tuhertaa aivot narikassa. Siivotakin varmaan olisi pitänyt, mutta eivätpä ne heinänkorret ja karvatollot tuosta lattialta mihinkään katoa, ne ovat siinä vielä huomennakin odottamassa siivousta.

14.8.2016

Älä inhimillistä kaniasi osa X

En tietenkään.

Paitsi jos aamulla herätessäni olohuoneen lattialla odottaa tällainen:


Tarinahan tämän kohdalla on seuraava; aamulla puolinukuksissa laahustin olohuoneeseen ja silmiini osui omituinen revitty valkoinen kappale. Ensimmäisenä mielessäni kävi onko Benjamin mahdollisesti yöllä itsekseen repinyt esim. verhoni, vaikka se ei yleensä ikinä tuhoa yhtikäs mitään. Olin jo menossa teroittamaan kirvestäni ja laittamaan kattilaan veden kiehumaan tulevaa kanipataa varten, kunnes tarkemmin katsottuna huomasin sen revityn kappaleen olevan vain pupellettu paperin pala.

Benjamin oli siis yöllä onnistunut kurkottamaan keittiön pöytätason alatasolla olevan paperin (tuolloin sielä samalla tasolla oli myös pellettien annostelukuppi..eli sikapossu oli hamuillut sitä) ja repinyt & popsinut sitä naamariinsa. Se on tosiaan myös niellyt tuota aikalailla, joten täytyy hieman seurailla sitä mahdollisten suolisolmujen varalta..

Mutta kuka voi väittää vastaan, että tuo ei muka olisi selkeä sydän? Ja kuka vähänkään hessahtanut kanimamma ei alkaisi ajatella tästä vaikka mitä, vaikka tasan tarkkaan tietää että tuo nyt on ollut 100% sattuma. Hauska sellainen tosin.

Aion jatkossakin katsoa tällaiset asiat läpi vaaleanpunaisten kanimammalasieni...hyvällä omalla tunnolla. Ja luovalle & sivistyneelle Bönilleni extrarapsutukset ja -lässytykset, vaikka se ei mitään siitä ymmärräkään.

Eikä sovi unohtaa Cainia tämän suitsutuksen keskellä, sekin kun on keksinyt uuden ihanan harrastuksen. Ilokseni herra on lupautunut ottamaan kontolleen hyvin vastuullisen tehtävän:  makuuhuoneen huonekalujen kovuuden/kestävyyden kokeilu. Täytyyhän sitä tietää olenko saanut rahoilleni kunnon vastineen. Kyseessä ei siis ole mikään tuhoamisvimma, vaan puhtaasti kokeilu hampailla, joka silti jättää kauniit jäljet valkoisiin huonekaluihin. Sitä varten täytyisi jostain etsiä ne vaaleanpunaiset kanimammalasit hieman kovemmilla vahvuuksilla..