Aapo



Aapo "Keltakutri"

Uros, kastroitu
s. 24.7.2008 - k. 19.1.2016
Risteytys (leijonaharjas, emon puolelta jamoraa)
Luonnonkeltainen
Lempinimiä: Paapo, Pööpi, Pööpelö, Tatti-Aapo, Karvatollo... 



Aapo tuli taloon Nupun kaveriksi edesmenneen Vilin paikalle. En todellakaan ollut ajatellut ottavani ikinä näin pitkäkarvaista kania sen turkinlaadun haastavuuden takia (ne takut...). Lisäksi olin päättänyt ensimmäisen kanini mentyä kanitaivaaseen, etten ottaisi heti toista tilalle. Kuitenkin kun satuin törmäämään tämän pikkuherran kuvaan, olin aivan myyty. Viikko siitä eteenpäin ja Aapo oli tullut taloon. Tällä kertaa en miettinyt nimiä ollenkaan vaan päätin heti, että annan nimen siinä vaiheessa kun haemme sitä kasvattajalta. Ei siinä kauaa mennyt, kun päähän plopsahti "Aapo" tota otusta katsoessa. Se jotenkin näyttää niin "Aapolta". 

Luonne

Aapon luonne on todella ihana. Se on hyvin rauhallinen ja hiljainen, ja usein sen olemassa oloa ei meinaa edes huomata. En ainakaan ihan heti muista koskaan nähneeni/kuulleeni Aapon rouskuttavan mitään enemmän tai vähemmän kiellettyä ronskisti kovaan ääneen, vaan jos miekkonen jotain maistelee, kokeilee se hellästi hampaan kärjillä. Välillä tosin tuntuu, ettei Aapolla ole aina kaikki ihan kotona sen jäädessä tuijottamaan tyhjyyteen "orvolla ilmeellä" varustettuna.

Aapo onkin vähän sellainen haahuileva oman tiensä kulkija, jos nyt noin voi kanista sanoa. Aapoa on myös erittäin helppo "kieltää" sen ollessa hyvin herkkä kieltona käyttämälleni sormien napsautukselle, ja kovin äänekkäästi minun ei edes tarvitse napsauttaa kun ukko ymmärtää jo mitä yritän pyytää.

Vaikka Aapo on tosi rauhallinen, saa sekin mm. ulos päästyään kunnon juoksukohtauksia...se näyttää huvittavalta viilettäessään eteenpäin turkki hulmuten. Eli iloloikat kuuluvat asiaan niin sisällä kuin ulkona. Myös valjaissa kulkeminen sujuu varsin hyvin, eikä sitä häiritse vaikka välillä joudun sen juoksupyrähdysten takia ottamaan itsekin muutaman äkkinäisemmän askeleen, pääasiallisesti kuitenkin Aapo ulkoilee vapaana ilman valjaita.

Ruoka sille maistuu ja aamulla se onkin muiden mukana nenä pitkällä kerjäämässä aamupellettejä (tms. mitä nyt satun aamulla antamaan, joskus ½ päivän pelleteistä, joskus jotain muuta). Ikuisia suosikkeja tuoreista lienee banaani ja vuohenputken versot. Uusien makujen kanssa usein nyrpistellään, ehkä vähän saatetaan naama väärällään rääpiä ja sitten todeta ettei ollut sen juttu. Tosin itseasiassa tässä yhtenä päivänä yllätyin, kun tuorekurkku yhtäkkiä kelpasi Aapolle, vaikka aikaisemmin se ei ole suostunut sitä syömään. Ehkä se alkaa vanhoina päivinään hassahtamaan koko kani?

Käsiteltävyys

Aapo ei välttämättä ole mikään sylipupu, se ei hakeudu itse syliin tai rapsuteltavaksi. Mutta jos sen syliin nostaa tai lattialla rapsuttaa, niin se pysyy kyllä kiltisti paikoillaan ja välillä ruksuttelee tyytyväisenä hampaitaan. Ennen Lunan ja lopulta Benskun kotiutumista Aapolle kelpasi välillä myös sohvapaikka meikäläisen vierestä, jossa se pötkötteli kintut pitkällä.

Kynnet on entistä helpommat leikata nykyään, sillä Aapo on viimein hienona seniorina oppinut pysymään selällään jalkojen päällä. Se ei onneksi juurikaan vedä kinttua karkuun, mutta sen pitkät helmakarvat vähän haittaavat näkökentässä etenkin jos joskus satun leikkaamaan sen kynsia ns. kani oikein päin. Yleensä leikkaankin itse turkkia lyhyemmäksi (jonka aikana Aapo on varsin rauhallinen ja kärsivällinen), jonka jälkeen kani ei tosin ole edustavimmillaan ulkonäöllisesti. Pyrin olla koskematta sen korva- ja päänympäryskarvoihin, mutta "otsatukkaa" on välillä lyhenneltävä, jottei se peitä Aapon silmiä. Pikkuisena Aapon otsatukka oli varsin huvittavan näköinen, mallia afro.

Muuta

Siisteyden osalta Aapo on keskiluokkaa - pissat päätyvän oikeaan osoitteeseen, mutta papanaa putoilee välillä minne sattuu. Lattialla ollessaan Aapo kuitenkin käyttää vessalaatikkoa myös papanoiden osalta, mutta häkissään ukko sikailee ajoittain..

Pitkällä turkilla Aapo on ihana kuvattava, juuri kynityllä lyhyellä turkilla luonnollisesti ei niinkään. Mikään kani ei varmasti näytä saksilla lyhennetyn turkin kanssa hyvältä!

Aapo elää Lunan kanssa tilavassa itserakennetussa 1½-kerroksisessa L-häkissä, joka sijaitsee kanihuoneessa.




11 kommenttia:

  1. Meilläkin on Aapo- niminen puputin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli ihan pakko uteliaisuuttaan käydä heti vilkaisemassa minkä näkönen Aapo sieltä löytyy :D 'Aapoilla' näyttää olevan taipumuksena olla vähän karvasempia tapauksia

      Poista
  2. Ei vitsi toi Napero-AApo :3 voi ihana

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aapo oli pikkuisena melkoisen hellyyttävä tapaus.. :')

      Poista
  3. Taitaa napero-Aapo tykätä 70-luvun tyylistä :D

    VastaaPoista
  4. Ihana tuo vauvakuva :). Minulta löytyy myös yksi tällainen "vanhus"kani, kuukauden vanhempi, kuin Aapo :)

    http://roborabbitit.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä vähän vanhemmat tapaukset on kyllä mukavia :)

      Poista
  5. Vähän hieno tukka sil on ollu poikasena! :D

    VastaaPoista
  6. Miun eka lemmikki oli myös Vili tosin se oli hamsteri. Aapo on tosi ihanan näköinen.

    VastaaPoista